2.3 Elämänhallinta
Voimaantuminen merkitsee oman elämän hallintaa vammaisuudesta riippumatta.
Kun näkövamma ei hallitse arkea voimaantumisen tavoite on saavutettu. Näkövammaistaitojen ja -tekniikoiden karttuessa myös arkielämässä selviytyminen ja hallinta paranevat. Voidaan puhua hallitusta ja hallitsevasta näkövammaisuudesta. Hallitulla näkövammaisuudella tarkoitetaan myönteistä, aktiivista sopeutumista näkövammaan.
Vaikka näkövammaisuus vaikuttaa elämään, se on kuitenkin hyväksytty osaksi omaa elämää. Hallitsevalla näkövammaisuudella tarkoitetaan kielteistä, passiivista sopeutumista näkövammaan, jolloin näkövammaisuus täyttää elämän.
Hallintakeinot
Ihminen pyrkii hallitsemaan uusia, yllättäviä sisäisiä ja ulkoisia tapahtumia erilaisin hallintakeinoin. Näihin kuuluu mm. reflektiiviset ja ratkaisukeskeiset keinot. Aluksi selviytymiskeinot ovat reflektiivisiä, tunnekeskeisiä ja tiedostamattomia. Tämän jälkeen niistä tulee usein kuntoutuksen avulla tiedostettuja selviytymiskeinoja.
Tiedostetut reflektiiviset keinot näkyy hallitussa tunneilmaisussa, henkilö käyttää huumoria tai positiivista ajattelua, sopeutuu, kapinoi jne.
Ratkaisukeskeiset selviytymiskeinot löytyy usein kuntoutuksen avulla. Niihin kuuluu tuen ja tiedon hankkiminen näkövammaisuudesta ja erilaiset näkövammaistaitojen ja -tekniikoiden opettelu.
Ihmiset käyttävät erilaisia hallintakeinoja tilanteiden ja stressitekijöiden mukaan. Jotkin hallintakeinot saattavat olla pysyvämpiä kuin toiset. Näkövammautumisen alkuvaiheessa reflektiiviset tunnekeskeiset selviytymiskeinot painottuvat. Ajan mittaan ratkaisukeskeisten selviytymiskeinojen käyttöönotto olisi suotavaa.
Kirjallisuutta
- Somerkivi 2000. Vammaisuus, kuntoutuminen ja selviytyminen sosiaalisen tuen verkostoissa. 87-138; Dodds -93, 126-142
- Vilkkumaa 1997. Psyykkinen hallinta, sopeutuminen ja kuntoutuminen, Kuntoutus 3/1997.
