Tärkeä osa näkövammaisen elämää on kuntoutuminen.
Yksinkertaisimmillaan kuntoutuminen monasti alkaa silmälasien hankkimisesta. Kun lasit ei riitä on mentävä silmälääkärille joka tekee varsinaisen näkövammadiagnoosin. Näkövamma tulee usein vähitellen, vaikka diagnoosi saattaa olla yllätys. Näkövamman diagnoosi onkin tämän jälkeen kuntoutumisen pohjana. Kuntoutumiseen liittyy apuvälineiden lisäksi viestintätaitojen ja uusien elämäntaitojen ohjaus. Terveydenhuollon kuntoumisjärjestelmät tukevat kuntoutujaa, mutta ratkaisevaa on kuntoutujan oma motivaatio.
Muualla verkossa
Kirjallisuutta
- Dodds, A. 1993. Rehabilitating Blind and Visual Impaired People - A
psychological approach. Capman &
Hall, London, New York, Tokyo, Melbourne, Madras.
- Järvikoski
A. & Härkäpää K. (teoksessa Suikkanen ym.). Kuntoutuksen seitsemän
kehitysaluetta s. 49 - 93.
- Järvikoski
A. & Härkäpää K. (teoksessa Suikkanen ym.). Kuntoutusmotivaatio,
suunnitelma ja prosessinohjaus s.174-188.
- Kuntoutus
3/1997. Vilkkumaa I. Psyykkinen hallinta, sopeutuminen ja kuntoutuminen.
- Kuntoutus
3/1998. Arvola. Kuntoutusohjaajan rooli asiakaslähtöisessä kuntoutuksessa.
- Kuntoutus
3/2000. Järvikoski A & Härkäpää K. Mielenterveyskuntoutujien palveluohjaus.
- Lassi ja
Leevi, s. 13-22, teoksessa Sormilla ja sydämellä 2000. Näkövammaisten lasten
tuki ry. CITYOFFSET OY, Tampere.
- Somerkivi P.
2000. Vammaisuus, kuntoutuminen ja selviytyminen sosiaalisen tuen verkostoissa.
Valopaino Oy, Helsinki.