7.1 Näkövammojen luokitus
Suomessa käytössä oleva näkövammojen luokitus maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan.
|
Näkövamman vaikeusasteluokka |
Näöntarkkuus l. visus (v) |
Näkökentän halkaisija (Æ) |
Toiminnallinen kuvaus |
|
1 Heikkonäköinen |
0.3 >v³ 0.1 |
|
Lähes normaali toiminta näön avulla mahdollista optisin apuvälinein. |
|
2 Vaikeasti heikkonäköinen |
0.1 >v³ 0.05 |
|
Näön käyttö sujuu vain erityisapuvälinein, lukunopeus hidastunut. |
|
3 Syvästi heikkonäköinen |
0.05 >v³ 0.02 |
Æ £ 20° |
Yleensä ei näe lukea kuin luku-TV:llä. Suuntausnäkö puuttuu. Liikkuminen tuottaa vaikeuksia. Muiden aistien apu tarpeen. |
|
4 Lähes sokea |
0.02 >v - 1/¥ |
Æ £ 10° |
Toiminta pääasiassa muiden aistien kuin näköaistin varassa. |
|
5 Täysin sokea |
v = 0 |
|
Näöstä ei apua, toiminta muiden aistien (erityisesti tunto- ja kuuloaistin) varassa. |
Lähde: Näkövammarekisterin vuosikirja 1999, Matti Ojamo, Stakes, Näkövammaisten keskusliitto
WHO:n näkövammojen luokituksen mukaan
heikkonäköisiksi luetaan luokat 1 (heikkonäköinen) ja 2 (vaikeasti heikkonäköinen). Sokeiksi vastaavasti luokat 3 (syvästi heikkonäköinen), 4 (lähes sokea) ja 5 (täysin sokea). Sokeana pidetään siis henkilöä, jonka näöntarkkuus lasikorjauksella on alle 0.05 tai jonka näkökentän halkaisija on alle 20 astetta. Täysin sokeana pidetään henkilöä, jolla ei ole valontajua.
