4.2.4 Putkinäkö

Vanhenevalla ihmisellä näkökenttä kapenee ja tuloksena on putkinäkö.

Toisin kun keskeisen näkökentän puutokssa putkinäössä näköä on jäljellä vain keskeisellä alueella ja ympäröivä ei näy. Ilmiö on samanlainen kuin maailman katseleminen kapean putken läpi. Liikkuminen tällaisella näöllä on erittäin vaikeaa, koska liikkumiseen tarvittava laaja näkökenttä puuttuu.

Lukemiseen tarvittava näkö saattaa tällaisella henkilöllä kuitenkin olla vielä aivan hyvä; putkessa saattaa olla aivan normaali näöntarkkuus. Putkinäössä näkökenttä on usein 5 - 20°, mutta kentän halkaisija voi olla myös vain 2°. Näin kapeilla näkökentillä liikkuminen on todella vaikeaa.

(TESTAA: Paina nuppineulalla reikä paperiin. Katso reiän läpi ja yritä liikkua kolhimatta itseäsi. Näin voit kokeilla, millaista on liikkua putkinäköisenä. Nuppineulan reikä vastaa noin 6°:n putkea.)

Kuva 8. Putkinäkö Goldmann perimetrillä mitattuna.

Kaupunkitarinoissa kerrotaan ihmisistä, jotka tulevat bussiin valkoista keppiä käyttäen, istuvat sokean paikalle, ottavat sanomalehden esiin ja alkavat lukea. Kyseessä on nimenomaan putkinäköinen henkilö. Putkinäköä tyypillisesti aiheuttava silmäsairaus on esim. retinitis pigmentosa.



Kuvat 9 ja 10. Vasemmalla putkinäköisen näköhavinto on kuin putken läpi katsoisi. Oikealla havainnekuvassa erottuu vain pieni pala tekstiä päätä kääntämättä.

4.2 Toiminnallinen näkö